Toukokuun loppupuolella oli postiluukusta tipahtanut Roskalehti. Se on Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tiedotuslehti ja osa yrityksen lakisääteistä jäteneuvontaa. Tällä kertaa sinä kerrottiin miten ja minne lajiteltu jäte kierrätetään. Siis bio-, metalli-, lasi-, paperi-, kartonkipakkaus- ja muovipakkausjäte sekä sekajäte. Biojäte päätyy Nokialle ja siitä tehdään lannoitetta ja biokaasua. Sekajäte poltetaan voimalaitoksessa ja siitä saadaan sekä sähköä että kaukolämpöä. Lasipakkaukset uusiokäytetään Forssassa, kartonki Porissa, Kotkassa tai Varkaudessa ja metallit jalostetaan uuteen käyttöön Heinolassa. Muovipakkaukset päätyvät Riihimäelle, osa Ruotsiin tai Saksaan. Myös kierrätyspaperia matkaa Suomen lisäksi Eurooppaan pehmopaperin ja eristeteollisuuden raaka-aineeksi. Nämä ovat siis kotitalousjätettä, jota syntyy päivittäisestä toiminnastamme ja jonka lajittelemalla voimme vielä kierrättää materiaaliksi tai muuttaa energiaksi. Suurin osa tästä on jonkinlaista pakkausjätettä.
Entäpä sitten vaatteet ja tavarat? Ensimmäinen asia jonka Roskalehteä lukiessani sisäistin oli se, että lasinkeräys on nimenomaan pakkauslasille, niille purkeille ja purnukoille jonka sisällön haluamme. Ei siis rikkinäisille juomalaseille, maljakoille tai muille lasiesineille. Syykin tuli esille – pakkauslasin koostumus on hyvin vakioitua, jotta sen uusiokäyttö sulattamalla toimii. Sen sijaan lasieineiden koostumus on ylipäätään erilainen ja usein ne sisältävät esimerkiksi väripigmenttejä, jotka vaikuttavat lasin sulamispisteeseen. Jos tällaista päätyy kierrätyslasin joukkoon se aiheuttaa ongelmia kierrätysprosessissa. Ja sama pätee muovipakkausten kanssa. Eli pakkausmuovin keräysastiaan ei saa laittaa rikkinäisiä muoviesineitä, -leluja tai -astioita, ne kuuluvat sekajätteeseen. Kuten ne rikkinäiset lasiesineetkin.
Lehdessä kerrottiin myös Riepu-keräyksestä. Puhtaille ja kuiville, hajuttomille mutta rikkinäisille tai muuten käyttökelvottomille tekstiileille on uusi paikka, jonne ne voi kierrättää – Riepu-keräys, joka toimii Repe ja Romu – keräyksen yhteydessä ympäri Pirkanmaata. Kiertueen aikataulun voi tarkastaa täältä pjhoy.fi/repejaromu. Ihan kaikkea ei tännekään kuulu laittaa; ei missään tapauksessa haisevia, homeisia, märkiä tai pesemättömiä tekstiilejä, eikä ylipäätään sukkia tai alusvaatteita. Nämä ovat sekajätettä. Matot, patjat, peitot ja tyynyt sekä tai kengät, laukut ja vyöt ovat huonokuntoisina tai rikkinäisinä sekajätettä, hyväkuntoiset voi viedä kierrätykseen. Siis sellaiseen, jossa ne ohjataan uusiokäyttöön; kierrätyskeskus, SPR-kontti, UFF, Pelastusarmeija jne..
Avainsana on hyväkuntoinen, niin kuin kaiken uudelleen käytettävän kohdalla. Mutta kuten kauneus myös hyväkuntoisuus on jokseenkin yksilökohtainen käsite. Sen lisäksi meidät on viritetty arvostamaan omaamme enemmän kuin jonkun toisen aivan samanlaista – tämä harha saa meidät hinnoittelemaan kirpparilla myytävät tavaramme joskus yläkanttiin ja varmasti vaikeuttaa hyväkuntoisuuden puolueetonta arviointia. Se yhdistettynä haluun auttaa ja tosiasia, että päätös poistaa (jätteeksi) on vaikeampi kuin päätös säilyttää (uusiokäyttämällä), lienevät syynä siihen että kierrätystavaroita vastaanottavat tahot painiskelevat jäteongelman kanssa – aika ja resurssit menevät vastaanotetun tavaran lajitteluun sekajätteeseen ja uudelleen käytettäviin. Tätä taustaa vasten ajatus, että joku muu lajittelisi poistettavat tavarat puolestani jätteeksi ja uudelleen käytettäviin alkaa tuntua ihan järkevältä.
Jutun kirjoitti Muutosagentuuri dsgnbyK
Muutosagentuuri tarjoaa palveluja sisustussuunnitteluun ja vanhojen huonekalujen uudistamiseen. Tutustu palveluihini, pikalinkit löydät sivun alalaidasta.
Jos sinulla on kysyttävää laita sähköpostia info@muutosagentuuri.fi
Ollaan yhteyksissä!
Muutosagentuuri dsgnbyK
Pirjo Laurila
sisustussuunnittelija
Muutosagentuurin palvelut
